Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen opiskelijat järjestivät Suomen Nuoriso-opistolla kansainvälisen Mikkeli-päivän teeman mukaisen, kaikille avoimen elämyspäivän maanantaina 9.10. Päivän aiheena on ”Suomi maailmalla ja maailma Suomessa”. Tilaisuuden sisältö koostui opiskelijoiden suunnittelemasta sisällöstä, kuten vuorovaikutteisista tietokilpailuista ja esityksistä.

– Tavoitteenamme oli luoda yhteisöllinen tapahtuma, jossa opiskelijat pääsivät hyödyntämään tapahtumaohjauksesta ja kansainvälisyydestä luokkahuoneessa hankittuja oppeja käytännössä, sanoo lehtori Anna Tiusanen.

Brändeillä suuri merkitys nuorille

Suomea maailmalla lähestyneiden ryhmien teemoina tietokilpailuissa olivat muun muassa suomalaisiin ja suomalaisuuteen liittyvät stereotypiat, maailmalla tunnetut suomalaiset henkilöt, brändit ja vientivaltit. Vastaavasti maailma Suomessa -aiheiset visailut käsittelivät ulkomailta tulleita juhlaperinteitä, tuotteita ja kulttuurielämän eri aspekteja. Yhteistä opiskelijoiden tietokilpailutöille oli brändi- ja tuotetietouden korostuminen. Tämä ei liene yllätys maailmassa, jossa tunnetuimmista brändeistä on kasvanut maailmanlaajuisia ikoneja.

Leivonnaisreseptit aikansa globaaleja vientituotteita

Tilaisuudessa saatiin myös katsaus suomalaiseen ruokakulttuuriin. Paukkulan keittiön emäntä Auli Sipilä piti esityksen korvapuustista, joka rantautui Suomeen 160 vuotta sitten Ruotsin kautta Saksasta. rantautuneesta korvapuustista. Vielä 1800-luvulla korvapuustit olivat yksinomaan herrasväen etuoikeus, sillä niiden valmistukseen käytetyt raaka-aineet olivat rahvaalle liian arvokkaita. Sipilän mukaan on erittäin vaikea löytää perisuomalaista leivonnaista. Vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa muusta maailmasta varsin erillään ollut Suomi otti siis vaikutteensa ruokakulttuuriin ulkomailta.

Stereotypioiden kahdet kasvot

Suomalaisuuteen liittyviä stereotypioita tarkastelleiden ryhmien töissä korostuivat suomalaisten suhde alkoholiin, sisäänpäin lämpiävä luonne ja reviiritietoisuus, mutta toisaalta myös kansalliset ylpeydenaiheet, kuten puhdas luonto, urheilumenestys sekä saunakulttuuri. Opiskelijoiden työt osoittivat myös, että ainakin nuoremmat sukupolvemme osaavat nauraa myös itselleen ja kulttuurimme omituisuuksille.

Analyyttinen suhde pakolaiskysymykseen

Pakolaisuus lienee tämän päivän polttavimpia keskustelunaiheita. Opiskelijoiden töissä aihetta käsiteltiin kypsästi ja analyyttisesti, faktat tunnistaen. Nuoret olivat perehtyneet huolellisesti kotouttamisprosessiin ja sen haasteisiin, ja pohtivat pakolaiskysymyksen kipupisteitä sekä suomalaisten että pakolaisten näkökulmasta. Mielenkiintoisena käsitteenä opiskelijat esittelivät niin sanotun takapihailmiön: monet suomalaiset hyväksyvät pakolaisten ottamisen, mutta kanta muuttuu jyrkästi, jos vastaanottokeskusta aletaan suunnitella juuri heidän asuinalueensa läheisyyteen.

Paukkulassa opitaan tekemällä

Vuoden 2018 alusta astuu voimaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka tekee työelämässä oppimisesta entistä merkittävämmän osan opintoja.
– Suomen Nuoriso-opistolla tämä uudistus ei tule aiheuttamaan kovinkaan dramaattisia muutoksia, sillä meillä on pitkät perinteet ja runsaasti hyviä kokemuksia oppimisesta käytännön työelämää vastaavissa ympäristöissä. Maanantain elämystapahtuma toimi hyvänä esimerkkinä käytännön oppimisesta, sillä erilaisten työpajojen ja tapahtumien järjestäminen ja ohjaaminen kuuluvat tärkeänä osana Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ammatilliseen perustutkintoon, kertoo Tiusanen.